Hyppää sisältöön
  1. Etusivu
  2. Artikkelit

Kunnat – lyökää hätärumpua!

Tulevaisuuden suurin haaste Lapissa on väestön kehitys. Kuntien väliset erot ovat erittäin suuria. Vain Rovaniemi ja matkailukunnat vetävät väkeä puoleensa. Vuoteen 2050 väkiluku laskee Sallassa, Kemijärvellä ja Savukoskella 26 prosenttia, kertoo tuore ennuste.

Väkeään menettävissä kunnissa työikäinen väestö vähenee paljon nopeammin kuin muu väestö. Nuoremmat ikäryhmät eivät riitä korvaamaan työelämästä poistuvia. Tämä on kuntataloudelle, palveluille ja työvoiman tarpeille ankarin tulevaisuuden uhka.

Valtiolta puuttuu väestöstrategia, jolla pyrittäisiin turvaamaan kestävää väestöpohjaa harvaan asutuissa kunnissa ja maakunnissa. Tuoreetkin päätökset osoittavat, ettei valtiolla ole riittänyt ymmärtämystä Lapin olosuhteille.

Hallitus päätti muuttaa ammatti- ja lukiokoulutuksen maksulliseksi Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Se on kuolinisku monille lukioille Lapissa ennen pitkää.

Moni kunta voisi ulkomaisia kouluttamalla pitää lukionsa hengissä ja näin pitää lapsiperheitä ja opettajia paikkakunnalla. Lukion puuttuessa nuoret perheet eivät muuta paikkakunnalle. Lukion lakkaaminen heikentää peruskoulunkin edellytyksiä. Ne käyttävät yhteisiä opettajia ja tiloja.

Hallitus ei osoittanut Lapin hyvinvointialueelle riittävää rahoitusta, jotta vuodeosastoja ei olisi tarvinnut lakkauttaa. ”Hajota ja hallitse”- tyyliin hallitus pakotti paikalliset päättäjät riitelemään keskenään liian niukkojen rahojen kohdentamisesta ja etsimään keskuudestaan syntipukkeja.

1970- ja 1980-luvulla valtio osallistui voimakkaasti terveysasemien ja vuodeosastojen rahoittamiseksi Lappiin. Taustalla oli ajatus, että palvelut piti tuoda lähelle ihmisiä.

Vuodeosastojen menetys merkitsee kunnissa myös työpaikkojen menetyksiä ja ehkä perheiden muuttoa paikkakunnalta. Se iskee lukioiden tavoin kuntien väestöpohjaan, elinvoimaan ja tulevaisuudenuskoon. Puhumatta siitä, mitä haittaa ja kärsimystä sairaiden kuljettelu ja sijoittelu aiheuttaa heille ja heidän läheisilleen.

Laphan taistelu osoitti selvästi, kuinka hyvinvointialueella ei ole todellista itsehallintoa ja kuinka hyvinvointialueilla tulisi olla verotusoikeus. Vasta se turvaisi pitkäjänteisen, paikallisia tarpeita tuntevan ja alueen asukkaille vastuussa olevan hallinnon.

Vasemmistoliitto puoltaa verotusoikeutta. Kokoomus ja Perussuomalaiset vastustavat. Pääministeri Juha Sipilä ajoi itsehallinnollisia maakuntia ja myöhemmin käyttöön otettavaa maakuntaveroa. Keskustan tulisi palata Sipilän linjalle.

Lapin itsenäisyyttä päätöksenteossa tulee vahvistaa. Lappi tarvitsee myös suuremman osuuden luonnonvaroistaan, täällä tuotetun sähkön ja vesivoiman, mineraalien ja metsän arvosta. Samalla on käynnistettävä voimaperäinen politiikka valtion ja kuntien tasolla väestökehityksen kääntämiseksi. Tässä asiassa lukiolaisten maahantuonti on ollut hyödyllisintä, mitä voi olla.

Kari Kannala, asianajaja (eläköitynyt)

Mielipidekirjoitus on julkaistu Koti-Lapissa.