KEHA-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli kesäkuun 2026 lopussa 352 000 ja laajan työttömyyden piirissä 416 200 henkilöä. Laajan työttömyyden luku sisältää työttömien työnhakijoiden lisäksi erilaisissa työllistymistä edistävissä palveluissa olevia henkilöitä.
Työttömän työnhakijan velvollisuuksiin kuuluu mm. kokoaikatyön hakeminen ja osallistuminen erilaisiin haastatteluihin, työnhakukeskusteluihin sekä työllistymissuunnitelman laatimiseen ja sen toteuttamiseen. Järjestelmän tarkoitus on kannustaa työnhakuun ja nopeuttaa työllistymistä.
On vaikea uskoa, että nykyisen kaltainen, pakollinen hakemusrumba on aina tehokkain keino auttaa ihmisiä takaisin työelämään. Työnantajien kokemusten perusteella osa hakemuksista tehdään ensisijaisesti työnhakuvelvoitteen täyttämiseksi. Turha työ ja byrokratia vie aikaa niin työnhakijoilta, työnantajilta kuin työllisyyspalveluiltakin. Työnhaku ei aina ole henkilön ensisijainen ongelma, vaan ensin olisi ratkottava muita työllistymisen esteitä.
Työttömän työnhakijan on ilmoitettava pienistäkin muutoksista tilanteessaan säilyttääkseen oikeuden työttömyysturvaan. Käytännössä järjestelmä jättää hyvin vähän tilaa esimerkiksi osaamisen kehittämiselle tai pienimuotoiselle yritystoiminnalle, jonka vaikutusta työttömyysturvaan voi olla hyvin vaikea ennakoida. Ilta-Sanomat on esimerkiksi hiljattain kertonut tapauksista, joissa työttömyysturva on katkaistu yritystoiminnaksi katsotun musiikinteon ja siitä saadun 14 sentin takia (IS 10.8.2026) tai vuosia aiemmin lopetetun yritystoiminnan takia (IS 19.8.2026). Myös sosiaalisessa mediassa voi lukea samankaltaisia kokemuksia ihmisiltä.
Työttömyydestä puhuttaessa on huomioitava, että työttömien työnhakijoiden joukossa on suuri joukko ihmisiä, joilla ei tosiasiassa ole realistisia mahdollisuuksia tehdä ansiotyötä. Yhteistä heille on, että hoitava lääkäri on arvioinut heidän työkykynsä merkittävästi alentuneeksi esimerkiksi sairauden tai vamman takia, ja työkyvyttömyyseläke-, kuntoutustuki- tai sairauspäivärahahakemukset on hylätty. Myös diagnoosiviiveet ja hoitoon pääsyn ongelmat voivat olla syynä sille, että ihminen on väärän etuuden piirissä.
Nämä ihmiset ovat työllisyyspalveluissa periaatteessa samojen velvoitteiden piirissä kuin muutkin työnhakijat. Työnhakuvelvoitetta on voitu keventää, mutta lähtökohtana on edelleen valmius ottaa vastaan kokoaikatyötä.
Heikentynyt työkyky tai työkyvyttömyys tulisi tunnistaa nykyistä nopeammin ja ohjata ihminen oikeiden palvelujen ja etuuksien piiriin. Esimerkiksi kuntoutustuki voisi mahdollistaa kuntoutumiseen keskittymisen eivätkä voimavarat kuluisi byrokratian vaatimusten täyttämiseen. Samalla työllisyyspalvelujen resursseja vapautuisi niiden ihmisten tukemiseen, joilla on todelliset mahdollisuudet työllistyä.
Tilastojen takana on aina ihminen ja ihmiset ovat yksilöitä. Järjestelmä pitäisikin rakentaa uudelleen niin, että se huomioisi yksilöiden erilaiset tarpeet ja tilanteet. Esimerkiksi osatyökykyisellä voisi olla hyvinkin paljon annettavaa työelämässä, jos siihen annetaan mahdollisuus. Nykyjärjestelmä ei tätä mahdollisuutta suo, vaan se päinvastoin syrjäyttää osittain työkykyiset työelämästä.
Työttömyysturvan 300 euron suojaosan palauttaminen tekisi osa-aikaisen työn vastaanottamisesta kannattavampaa. Täsmätyön ja sopivan työntekijän kohtaamisen mahdollistamiseksi taas pitää rakentaa joustavia ja helppokäyttöisiä kanavia.
Oikea palvelu oikeaan aikaan on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää, kun taas väärässä palvelussa oleva ihminen on kallis sekä yhteiskunnalle että itselleen. Turhan työn tekeminen vie aikaa ja rahaa. Yritysmaailmassa tuskin hyväksyttäisiin yhtä paljon turhaa työtä ja yhtä tehottomia prosesseja kuin työllisyyspalveluissa, joissa työtä kohdistuu asiakkaisiin, joiden tiedetään olevan väärässä palvelussa. Työttömien joukko on hyvin moninainen, eikä nykyinen järjestelmä sovi kaikille. Julkisellakin sektorilla pitää vaatia tehokkaita ja toimivia prosesseja sen sijaan, että ylläpidetään velvoitteita niiden itsensä vuoksi. Ennen kaikkea julkisen sektorin pitää luottaa ihmiseen.
Anna Koskela (vas.)
Inari