Vasemmistoliiton Lapin piirin mielestä Lapin metsissä käyttömuotojen yhteensovittaminen on erityisen tärkeää, sillä maakunta elää yhä metsätaloudesta luontomatkailun ja poronhoidon lisäksi. Metsien käytön ja hoidon on ylläpidettävä myös riittävän suurta hiilivarastoa ja varaston muutosta eli hiilinielua. Lisäksi metsäluonnon monimuotoisuutta on lisättävä ja lajikatoa ehkäistävä. Moninaisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan metsien suojelun lisäksi monipuolisia metsänhoitomenetelmiä ja niiden muodostamaa metsämosaiikkia, koska tavoitteet ovat osittain ristiriitaisia keskenään, kuten esimerkiksi hyvä hiilitalous ja monimuotoisuus, joita ei aina voi edistää samoin keinoin. Eri metsänhoitomenetelmistä Metsähallitus käyttää noin kahtakymmentä.
Lapin metsien kasvu on hieman yli 13 miljoonaa m3 vuodessa, hakkuu- ja luonnonpoistuma yhteensä on noin 8 miljoonaa m3 vuodessa. Kasvu on noin kaksinkertaistunut ja puuston määrä noin puolitoistakertaistunut sotien jälkeisenä aikana. Teollisuuden raakapuun käyttö Lapissa on vajaat 4 miljoonaa m3 . Lapissa on Suomen suurimmat hiilinielut hehtaaria kohti, nielusta 2/3 syntyy puustonieluna ja 1/3 maanieluna. Nuorehkoihin, hyvin kasvaviin metsiin painottuva metsien ikäluokkarakenne tukee osaltaan hiilinieluja.
Lapin kasvullisesta metsämaasta on suojeltu laeilla tai vastaavilla päätöksillä 17 %, metsä- ja kitumaasta yhteensä on taloustoiminnan ulkopuolella lähes kolmannes. Suojelu on painottunut Keski- ja Pohjois-Lappiin ja on kuitenkin pienialaista esimerkiksi lajistorikkaan Lapin kolmion alueella.
– Näin ollen edellytykset Lapissa monitavoitteiselle metsänhoidolle ovat kohtalaisen hyvät, Vasemmistoliiton Lapin piiri katsoo.
Metsänhoito on nykyisin monitavoitteista, mutta muutoksia tarvitaan yhä. Jäljellä olevat vanhat metsät tulee suojella. Jatkuvapeitteisen metsänhoidon (poiminta-, pienaukko- ja suojuspuuhakkuu) osuutta tulee lisätä. Metsähallituksella osuus on jo lähes puolet uudistumiseen tähtäävien hakkuiden pinta-alasta. Erityisesti poronhoidon, matkailun tai virkistyskäytön kannalta tärkeillä alueilla näin tulisi tehdä. Jatkuvapeitteisillä menetelmillä on kuitenkin heikkoutensa, eikä niillä saavuteta kaikkia tavoitteita tehokkaasti kaikissa kohteissa. Puuntuotannossa säilytettävät suometsät tulisi uudistaa peitteellisesti pohjavesipinnan optimaalisen korkeuden vuoksi. Humuksen ja ravinteiden valuminen vesistöihin on minimoitava. Tuhkalannoituksella voidaan metsänkasvu soilla jopa kaksinkertaistaa. Epäonnistuneet vanhat ojituskohteet on ennallistettava.
Päätehakkuussa tulee suosia luontaista uudistamista, mutta mm. jalostushyödyn vuoksi myös metsänviljely on suositeltavaa, varsinkin metsäalueilla, joilla luontaisessa uudistamisessa on vaikeuksia. Maanmuokkaukset tulee minimoida tasolle, joka turvaa metsän uudistumisen. Päätehakkuussa tulee monimuotoisuudelle välttämättömän lahopuujatkumon turvaamiseksi jättää säästöpuita ja -puuryhmiä 20 – 30 m3 hehtaarille. Näin turvataan esimerkiksi kääväkkäiden monimuotoisuus. Nykyisin lahopuuta on Lapissa alle 10 m3 hehtaarilla. Runsassäästöpuisten päätehakkuualojen kulotus lisää palopuuta tarvitsevan lajiston monimuotoisuutta. Jatkuvapeitteisten metsien kulotus ei onnistu. Päätehakkuiden alaikärajat tulisi uudelleen ottaa käyttöön.
Monipuolista korjuu- ja maankäsittelykoneiden teknologiaa tulee kehittää ja erityiskohteissa metsureillekin voi olla tarvetta nykyistä enemmän. Väittely jonkin metsänhoitomenetelmän ylivertaisuudesta ja joidenkin kieltämisestä ei johda toteutuessaan parhaaseen kokonaistulokseen. Kyseessä ei ole joko-tai vaan sekä-että-valinta. Lisäksi tarvitaan Euroopan biodiversiteettistrategian mukainen suojelun taso ja lisäsuojelun tehokas kohdentaminen.
Kolme uutta ehdokasta aluevaaleihin
Tiistaina koolla ollut Vasemmistoliiton Lapin piirin piirihallitus asetti kolme uutta ehdokasta vuoden 2025 aluevaaleihin. Uudet ehdokkaat ovat Johanna Mikkola Muoniosta, Juha Pokka Torniosta ja Matti Riskilä Rovaniemeltä. Ehdokkaita on tällä hetkellä asetettuna 30. Seuraavan kerran aluevaaliehdokkaita asetetaan tammikuussa 2025.