Suomessa elää satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät tule palkallaan tai pienyrityksensä tuloilla toimeen. Kaksi kolmasosaa heistä on naisia. Työssäkäyvien köyhien naisenemmistö on ihmeen vähälle huomiolle jäänyt tasa-arvo -ongelma Suomessa. Köyhyyteen ajaa usein myös yksinhuoltajuus.
Työllisyysaste on noussut, mutta merkittävä osa syntyvistä työpaikoista on osa- tai määräaikaisia. Soviteltua päivärahaa saa vuosittain noin 170 000 työntekijää. He eivät tulisi toimeen ansiotuloillaan. On myös iso joukko määräaikaisia ja muita vajaatyöllisiä. He sijoittuvat usein yksityisille palvelualoille ja pienyrittäjyyteen. Osa-aikaisuus on joskus vapaaehtoista, mutta PAMin jäsenkysely vuodelta 2020 kertoo, että kaksi kolmesta osa-aikatyötä tekevästä olisi halunnut kokoaikaisen työn. Niinpä esimerkiksi suuressa marketissa saattaa olla vain 1 – 2 kokoaikaista työntekijää.
Kun ihminen ei saa tarpeeksi työstään tuloja, hän joutuu tukeutumaan yhteiskunnan apuun. Tämä tarkoittaa asumistukea, soviteltua päivärahaa sekä pienissä määrin myös toimeentulotukea. Pienipalkkaisuus siirtyy yhteiskunnan maksettavaksi.
Nyt vaalien alla puhutaan leikkauksista, jotka kohdentuisivat merkittävästi sosiaaliturvaan. Perusuomalaisetkin haluavat leikata juustohöylällään sosiaaliturvasta, mutta kokoomuksen ohjelmassa mainitaan erikseen puolen miljardin asumistuen leikkaukset. Se tarkoittaa kolmasosan vähennystä yleisen asumistuen menoista tällä hetkellä. Sen he toteuttavat, mikäli annamme vaaleissa heille riittävästi valtaa.
Asumistuen leikkaaminen esitetyllä tavalla merkitsee pienituloisen yksihuoltajan taloudessa katastrofia. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa STT:n puheenjohtajahaastattelussaan, että se on keskimäärin 110 euron vähennys yksinhuoltajaperheen tuloista kuukaudessa.
Palkallaan pitäisi jokaisen tulla toimeen. Tosiasiallinen tilanne on, että osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet jatkuvasti lisääntyvät. Tavoite työllään toimeen tulemisesta on katoamassa yhä kauemmas. En hyväksy, että tämä ongelma sysätään palvelualoilla toimivien pienipalkkaisten naisten kannettavaksi leikkaamalla vielä heidän sosiaaliturvaansakin.
Albana Mustafi