Kansainvälistymisen myötä kielten osaaminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Kieli on vieraskielisen kansalaisen kotoutumisen kannalta keskeinen asia. Sitä se on myös maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten koulutusmahdollisuuksien ja sopeutumisen näkökulmasta.
Tuore tutkimus kertoo vieraskielisten oppijoiden, etenkin poikien oppimistulosten heikkoudesta. Jo vuonna 2020 todettiin, että suomea toisena kielenä opiskelleiden kynnys päästä yliopisto-opintoihin oli kielitaitovaatimusten vuoksi korkeampi kuin suomea ensimmäisenä kielenä opiskelleiden.
Kysymys on niin sanotusta S2-opetuksesta. Jos väestörekisteriin lapsen viralliseksi äidinkieleksi on ilmoitettu jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, lapsi erotetaan automaattisesti monissa Suomen kunnissa normaalista suomen kielen opetuksesta. Näin, vaikka hän olisi Suomessa syntynyt ja Suomen kansalainen. Maahanmuuttajastatuksesta saattaa tulla monikielisyydestä huolimatta ylisukupolvinen rasite lapsen jatko-opinnoille.
Pääkaupunkiseudulla tähän ongelmaan on havahduttu. Siellä kaksikielinen Suomessa syntynyt lapsi ei kuulu S2-opetuksen piiriin. Asian oivaltaminen on tietenkin helpompaa, kun maahanmuuttajien lukumäärä on suurempi, mutta ehkä myös sen vuoksi, että siellä on laajempi kokemus vieraskielisten opetuksen järjestämisestä.
Tärkeää olisi, että kaikissa Suomen kunnissa siirryttäisiin tähän menettelyyn.
Ymmärrän hyvin, että opetusministeriön ja -hallituksen keinot puuttua asiaan ovat vähissä, koska kunnat päättävät opetuksen järjestämisestä itse. Valtion rahoituksella ei ainakaan pitäisi ohjata kuntia suosimaan S2-opetusta tarpeettomasti Suomessa syntyneiden monikielisten lasten opetuksessa. Lasten oikeus hyvään opetukseen on kuitenkin ensisijaista.
Opetuksen järjestäminen monikielisille oppijoille on vaativaa opetusryhmien moninaisuuden vuoksi. Siksi arvostan erityisesti opettajien työtä ja koulutushalukkuutta tämän, joskus monimutkaiseltakin vaikuttavan opetustehtävän edessä.
Perusasia on kuitenkin, että pystymme koulutuksen avulla yhdessä edesauttamaan maahanmuuttajien kotoutumista ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja varmistamaan myös heidän lastensa tulevaisuus.
Albana Mustafi
kolmen koululaisen äiti