Mikä on puoluekokous?
Puoluekokouksessa puoleen jäsenet käyttävät puolueen ylintä päätäntävaltaa. Muita puolueen päätöksentekoa ohjaavia elimiä ovat puoluevaltuusto ja puoluehallitus, jotka valitaan puoluekokouksessa. Varsinainen puoluekokous järjestetään joka kolmas vuosi. Kokouspaikasta ja ajasta päättää puoluehallitus. Tällä kertaa puoluekokous pidetään Porissa 10.-12.6.2022.
Mitä puoluekokouksessa tapahtuu?
Puoluekokous on viikonlopun mittainen kokous, jossa käsitellään kaikki keskeiset puoluetta koskevat asiat. Kokousta rytmittävät salissa tapahtuvat kokoukselliset asiat, ruokatauot ja iltaohjelma. Kokouksen alussa puoluekokous järjestäytyy eli valitsee kokouksen kulusta huolehtivat toimihenkilöt kuten puheenjohtajiston ja sihteeristön. Lisäksi kokous hyväksyy kokoussäännöt, joiden mukaan kokouksessa toimitaan.
Kokouksessa kuullaan katsaus poliittisesta tilanteesta sekä siitä, mikä on puolueen tilanne niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti. Tärkeitä käsiteltäviä asioita ovat puolueohjelmaan ja puoleen sääntöihin mahdollisesti tehtävät muutokset sekä periaatteellista ja laajakantoista merkitystä omaavien asiakirjojen käsittely. Myös henkilövalinnat ovat kokouksen tärkeimpiä päätöksiä. Jokaisella puoluekokousedustajalla on puhe-, esitys- ja äänioikeus kokouksessa.
Mitä puoluekokouksessa päätetään?
Puoluekokous tekee henkilövalinnat ja päättää puolueen tärkeimmistä asiakirjoista. Kokous valitsee puolueen puheenjohtajan sekä kolme varapuheenjohtajaa. Samaten puoluekokous valitsee puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoonpanon, josta valitaan puoluevaltuustolle puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Puoluesihteeriä ei enää valita puoluekokouksessa, vaan valinnan tekee puoluevaltuusto.
Tulevassa puoluekokouksessa Porissa hyväksytään puolueen uusi periaateohjelma, joka on puolueen arvot tiivistävä puolueohjelma. Puoluekokouksessa päätetään myös kokoukselle ennalta toimitetuista tai kokouksessa jätetyistä puoluekokousaloitteista.
Kuka voi toimia puoluekokousedustajana?
Puoluekokousedustajia valitaan koko maasta yhteensä 300. Edustajat valitaan piireittäin suhteessa piirin jäsenmäärään.
Vuoden 2021 jäsenmaksunsa 31.12.2021 mennessä maksanut jäsen tai vapaajäsen voi asettua puoluekokousedustajaehdokkaaksi.
Lapista valitaan yhteensä 17 puoluekokousedustajaa. Piiri on jaettu viiteen vaaliyhtymään, jotta saamme varmasti edustajia alueemme jokaiselta kolkalta: Kemi (4 edustajaa), Rovaniemen seutu (3), Kemi-Tornion seutu (3), Pohjois-Lappi (2), Tornionlaakso (2), Tunturi-Lappi (2) ja Itä-Lappi (1).
Jos ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja, suoritetaan puoluekokousedustajaehdokkaista jäsenäänestys vaaliyhtymittäin.
Jos ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja, suoritetaan puoluekokousedustajaehdokkaista jäsenäänestys vaaliyhtymittäin.
Ehdokkaita voivat asettaa puoluejärjestöt sekä puolueen tai sen piirijärjestöjen kymmenen (10) vapaajäsenen eli puolueen suoran henkilöjäsenen muodostama valitsijayhdistys.
Miten puoluekokousedustajien vaali tapahtuu?
uoluekokousedustajaehdokkaiden vaali suoritetaan jäsenäänestyksenä postitse käyttäen henkilökohtaista suhteellista vaalitapaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asetetut ehdokkaat sijoitetaan ehdokaslistalle sukunimen mukaisesti aakkosjärjestykseen. Ehdokaslista on samalla vaalilippu.
Vaalissa on perinteisesti saanut äänestää niin montaa ehdokasta, kuin heitä yhteensä valitaan ja maksimissaan kymmentä ehdokasta. Ensimmäiselle vaalisijalle merkityn ehdokkaan äänimäärä on sama kuin se ehdokkaiden lukumäärä, jota vaalilipulla on äänestetty, toiselle vaalisijalle merkityn äänimäärä on ensimmäiselle sijalle asetetun äänimäärä vähennettynä yhdellä ja niin edelleen. Eli äänestettäessä täydellä listalla kymmentä ehdokasta, saa ensimmäiselle vaalisijalle merkitty ehdokas kymmenen (10) ääntä, toiseksi merkitty ehdokas yhdeksän ääntä (9) ja niin edelleen yhteen (1) ääneen saakka. Jos äänestää vaalissa esimerkiksi vain viittä ehdokasta, saa ensimmäiselle vaalisijalle merkitty ehdokas viisi (5) ääntä.
Miten puoluekokousedustajan viikonloppu käytännössä etenee?
Puoluekokousedustajana toimiminen on tärkeä luottamustoimi. Puoluekokousedustajan on varauduttava olemaan paikalla kokouksessa koko kokouksen ajan.
Puoluekokousedustajien puoluekokouskustannuksiset kuten majoitukset ja matkat katetaan 300 euron puoluekokousmaksulla, josta huolehtii pääsääntöisesti puolueosasto tai edustaja itse. Poikkeustilanteista sovitaan erikseen piirijärjestön toiminnanjohtajan kanssa.
Majoitus tapahtuu tyypillisesti kahden hengen huoneissa. Paikalle mennään todennäköisesti bussikuljetuksella.
Puoluekokoukseen voi osallistua myös seuraajana. Vuonna 2019 seuraajamaksu (majoitus kaksi yötä, ruokailut ja kokousmateriaalit) olivat seuraavat:
– kahden hengen huoneessa 300,00 €
– yhden hengen huoneessa 400,00 € (yhden hengen huoneita saatavilla rajoitetusti)
– ilman majoitusta 100,00 €
Mikä on puoluekokousaloite?
Puoluekokousaloite on jonkin asian, hankkeen tai toiminnan vireillepano tai ehdotus siitä. Aloitteet voivat käsitellä esimerkiksi puolueen politiikkaa, järjestötoimintaa, viestintää tai muita puolueeseen liittyviä asiakokonaisuuksia. Hyvä puoluekokousaloite tarttuu ajankohtaiseen asiaan, johon on syytä vaikuttaa ja joka kaipaa poliittiselle agendalle tuomista tai puolueen linjan kirkastamista. Hyvä puoluekokousaloite on myös ytimekkäästi kirjoitettu, sisältää selkeän esityksen ja on puoluekokouksen käsittelyn arvoinen.
Aloitteita puoluekokoukselle voivat jättää käytännössä kaikki vasemmistoliiton jäsenet. Tarkemmin määriteltynä aloiteoikeus on perus- tai kunnallisjärjestön jäsenillä, suorilla henkilöjäsenillä, perusjärjestöillä, kunnallisjärjestöillä, piirijärjestöillä, puoluehallituksella, puoluevaltuustolla ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmällä, puoluehallituksen hyväksymillä itsenäisillä toimintaryhmillä sekä puolueen naistoiminnasta vastaavalla Vasemmistonaisilla ja ruotsinkielisestä toiminnasta vastaavalla Landsstyrelsenillä, Vasemmistonuorilla sekä Suomen Demokratian Pioneerien Liitolla.
Miten puoluekokousaloitteiden suhteen toimitaan?
Vasemmistoliiton sääntöjen mukaan puoluekokousaloitteet on toimitettava puoluehallitukselle neljä (4) kuukautta ennen puoluekokousta, eli tässä tapauksessa 10.2.2022 mennessä. Asiasta on tiedotettu puolueosastoja jo aiemmin.
Määräaikana saapuneista, puoluekokouksen esityslistalle pantavista aloitteista on puoluehallituksen annettava lausuntonsa ja niihin tulee sisältyä esitykset aloitteiden johdosta tehtäviksi puoluekokouksen päätöksiksi. Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen niistä antamat lausunnot toimitetaan puoluekokousedustajille ja puoluejärjestöille vähintään kuukautta ennen puoluekokouksen alkamista. Puolueen tulee toteuttaa hyväksytty aloite ja toteutusta voi jälkikäteen seurata.
Aloitteita voi tehdä myös itse puoluekokouksessa. Ajoissa toimitetut ja huolellisesti valmistellut aloitteet saavat kuitenkin todennäköisemmin kerättyä kannatusta, sillä aloitteelle voi hakea tukea muilta puolueen toimijoilta jo ennen kokousta. Aloitteesta voi myös puoluekokouksen yleiskeskustelussa pitää puheenvuoron.
Mikä on puoluevaltuusto?
Puoluevaltuusto ylläpitää puolueen jäsendemokratiaa puoluekokouksien välillä. Pohjois-Pohjanmaalla on neljä puoluevaltuutetun paikkaa. Edustajat puoluevaltuustoon valitaan kevätpiirikokouksessa.
Puoluevaltuuston tehtävänä on päättää suorittamiensa tilannearviointien pohjalta kulloinkin tarpeellisista taloudellisista, poliittisista ja järjestöllisistä toimenpiteistä, antaa ohjeita puoluekokousten päätösten soveltamisesta ja ratkaista puoluehallituksen puoluevaltuustolle alistamat menettelytapakysymykset. Puoluevaltuusto päättää puolueen ehdokkaan asettamisesta tasavallan presidentin vaaliin, ellei puoluevaltuusto siirrä tätä tehtävää puoluekokoukselle. Lisäksi puoluevaltuusto päättää päättää puolueen osallistumisesta hallitukseen ja nimittää ministeriehdokkaat yhdessä eduskuntaryhmän kanssa.
Puoluevaltuusto päättää lisäksi esimerkiksi jäsenmaksun määräytymisperusteiden mukaisesti jäsenmaksusta, hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelman, tarkastaa ja hyväksyy puolueen toimintakertomuksen ja vahvistaa tilintarkastuskertomuksen, käsittelee eduskuntaryhmän kertomusta päättyneiltä valtiopäiviltä, hyväksyy äänestys- ja vaalijärjestykset noudatettaviksi jäsenvaaleissa ja –äänestyksissä, ratkaisee huomattavaa taloudellista merkitystä omaavat talousasiat sekä hyväksyy puolueelle talous- ja johtosäännön, jossa määritellään tarkemmin puolueen toimintaa sääntöjen puitteissa. Puoluevaltuusto myös valitsee puolueelle puoluesihteerin seuraavalle puoluekokouskaudelle. Tämä tapahtuu ensimmäisessä varsinaisessa puoluekokouksen jälkeisessä puoluevaltuuston kokouksessa.
Mikä on puoluehallitus?
Puoluehallitus toimii puolueen poliittisen toiminnan johtoelimenä. Puoluehallitukseen kuuluu varsinaisen puoluekokouksen erikseen valitsemien puolueen puheenjohtajan ja ensimmäisen, toisen ja kolmannen varapuheenjohtajan lisäksi kaksitoista (12) muuta jäsentä ja neljä (4) yleisvarajäsentä. Puoluehallituksen varsinaisista jäsenistä vähintään yhden (1) tulee olla ruotsinkielinen.
Puoluehallituksella on työvaliokunta. Työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, 1., 2. ja 3. varapuheenjohtaja, puoluesihteeri, puoluevaltuuston puheenjohtaja sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Työvaliokunta valmistelee puolueen linjauksia ja muita kannanottoja, puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokouksia sekä muita puoluehallituksen osoittamia tehtäviä.