Koronapandemian myötä lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Keskustelu sote-uudistuksesta on ollut varsin aikuisvetoista, vaikka uudistus tulee merkittävästi koskettamaan lapsia ja nuoria, siis lapsiperheitä kaiken kaikkiaan.
Tällä hetkellä lapsiin ja nuoriin kohdistuneista resursseista n. 80 % käytetään muihin palveluihin kuin sote-palveluihin. Suurin menoerä on tietenkin kuntien järjestämä sivistystoimi. Oppilashuolto, ja siihen liittyvä lasten osallistaminen ja heidän hyvinvointinsa turvaaminen tulee kuitenkin tulevan sote-uudistuksen myötä olemaan hyvinvointialueiden, aluevaltuustojen vastuulla. Siitä huolimatta kuntien rooli lasten ja nuorten rooli palvelujen järjestäjänä ei mihinkään katoa. Kunnissa on syytä ottaa käyttöön lapsibudjetointi, jolloin turvataan lasten näkökulmasta ensisijaisuus ja oikeuksien toteutuminen kunnan palveluissa.
Sote-uudistuksen astuessa voimaan 1.1.2023 koulujen ja oppilaitosten psykologit ja kuraattorit siirtyvät täten kunnista hyvinvointialueiden palvelukseen. Tämän muutoksen, ja asetukseen perustuvan kuraattoreiden ja psykologien yhtenäisen mitoituksen myötä taataan laadukas ja moniammatillinen yhteistyö. Uudistus parantaa oppilas- ja opiskelijahuollon saatavuutta etenkin pienissä kunnissa, koska laajoilla hyvinvointialueilla on paremmat mahdollisuudet palkata alan työntekijöitä sekä tarjota heille ammatillista tukea ja täydennyskoulutusta. Yhteisöllisyys on tärkeä osa oppilashuoltoa, ja ammattilaisten yhteistyöllä on myös mahdollista sujuvoittaa palveluketjuja.
Meidän on nyt huolehdittava hyvinvointialueiden riittävistä oppilashuollon resursseista niin, että oppilas pääsee matalalla kynnyksellä puhumaan ongelmistaan ammattilaiselle, ja samalla on turvattava lasten ja nuorten palvelujen resurssit kuntien muissa palveluissa.
Albana Mustafi