Tänään, kansainvälisenä naistenpäivänä, on hyvä pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan sitä, millainen polku on naispoliitikoilla ollut Suomessa.
Naiset saivat Suomessa vuonna 1906 täyden äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden. Vuoden 1906 uudistuksen seurauksena äänestäjien määrä kymmenkertaistui ja suomalaiset naiset pääsivät asettumaan ehdolle kansanedustajiksi ensimmäisinä maailmassa. Ensimmäisissä uudistuksen jälkeen toteutetuissa vaaleissa Suomeen valittiin 19 naiskansanedustajaa (naisten osuus 9,5% eduskunnasta).
Tämän jälkeen naiskansanedustajien määrä on vaihdellut ollen matalimmillaan 5,5% vuonna 1930 ja korkeimmillaan 47% nykyisessä v. 2019 valitussa eduskunnassa. Vuoden 1930 matalaa määrää on selitetty esimerkiksi aikakauden arvoilla: naisen työ tehtiin pääosin kotona, ei niinkään politiikassa vaikuttamalla.
Nykypäivänä se, että nainen hoitaa ministerin tehtäviä, ei ylitä uutiskynnystä sukupuolen perusteella. On ymmärretty, että sukupuolta tärkeämpää on henkilön kyky hoitaa tehtävää. Sen lisäksi, että nykyhallituksessa on ennätyksellinen määrä naisia kansanedustajina, heitä on myös hallituksen tärkeimmissä tehtävissä: esimerkiksi pääministerinä Sanna Marin, valtiovarainministerinä Annika Saarikko, opetusministerinä Li Andersson sekä sosiaali- ja terveysministerinä Hanna Sarkkinen.
Valitettavasti useiden tutkimusten ja kansallisten, sekä kansainvälisten raporttien mukaan naiset kohtaavat politiikassa miehiä enemmän vihapuhetta, vähättelyä, ulkonäön arvostelua ja erilaisia hiljentämisyrityksiä. Tämä on myös uhka demokratialle. Meidän tulee yhdessä tehdä kaikkemme sen eteen, että rakennamme tasa-arvoista ja toisiamme kunnioittavaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on yhtäläinen oikeus osallistua ja olla mukana päätöksenteossa ilman pelkoa.
Nykyisin naisilla on toki vuosikymmenten takaisia aikoja paremmat mahdollisuudet olla mukana politiikassa ja onneksi useat, mielestäni rohkeat ja asiantuntevat naiset ovat lähteneet mukaan päättämään yhteisistä asioista. Tulevissa eduskuntavaaleissa Vasemmistoliitolla on 110 upeaa nais- sekä ei-binääristä -ehdokasta. Suomessa naisia ei kuitenkaan vielä koskaan ole ollut 50 % kansanedustajista – olisiko nyt sen aika?
Ole rohkeasti nainen ja käytä äänioikeuttasi kevään 2023 eduskuntavaaleissa!
Jonna Parviainen
Vasemmistonaisten hallituksen jäsen
Lapin aluevaltuutettu