Kokoomus esittää ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan leikkausta 200 päivään ja turvan porrastamista niin, että se olisi työttömyyden alussa nykyistä hieman korkeampi, minkä jälkeen se laskisi työttömyyden pitkittyessä. Tällä yritetään ajaa työttömät nopeammin töihin.
Tomi Kyyrän ja Hanna Pesolan (VATT) tutkimuksen mukaan lyhyempi ansioturva voi johtaa heikompiin työsuhteisiin, mikä tarkoittaa mahdollisesti vain lyhytaikaista työsuhdetta ja huonompaa palkkaa. On mahdollista, että lyhyempi ansioturva ajaa ihmisiä töihin nopeammin, mutta työsuhteet pakkotilanteissa voivat olla muuta kuin omaa koulutusta vastaavia. Tällöin työntekijän tuottavuus ei tutkitusti ole välttämättä paras mahdollinen ja palkkakin voi olla pienempi. Työt voivat olla lyhyitä pätkätöitä tai sijaisuuksia. Tämä vaikuttaa suoraan verotuloihin. Lisäksi sama henkilö voi olla taas muutaman kuukauden päästä työttömänä pätkätyön tai sijaisuuden päättyessä.
Erityisesti Lapissa, missä on pitkät välimatkat, kaikille ei aina löydy nopeasti töitä kohtuumatkan päästä kodista. Kodin siirtäminen työn perässä ei ole kaikille mahdollista ilman suuria uhrauksia. Esimerkiksi perheen toisella aikuisella voi olla töitä kotipaikkakunnalla, jolloin perheen muutto toisaalle voisi aiheuttaa toiselle aikuiselle työttömyyttä. Oman talon myyntikään ei ole Lapissa helppoa. Aina työt ja tekijät eivät kohtaa niin nopeasti kuin kokoomus haluaisi.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhennys ei ratkaise työllistymisongelmia pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, mutta voi aiheuttaa monelle perheelle isoja haasteita toimeentuloon ja hyvinvointiin. Pidempi ansioturva antaa enemmän aikaa etsiä koulutusta vastaavaa, pitkäaikaista työtä. Se tuottaa vakiintuneen, paremmin palkatun työsuhteen, joka kerryttää verotuloja.
Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ratkaista työttömyysturvaa leikkaamalla tai sen ehtoja kiristämällä, vaan tehostamalla henkilökohtaista ohjausta ja tukea, riittäviä sote-palveluita, kuntoutusta sekä tarvittaessa lisäkoulutusta, jotta työtön työllistyy osaamistaan vastaavaan oman alan työhön.
Piia Kilpeläinen-Tuoma