Suvdilis guovlopolitihkain buresbirgen ja bargu
Lappi lea riikkaidgaskasaččat dovddus guovlu. Mearkkašahtti ekonomiija doaibmasuorggit Lappis leat mátkkošteapmi, ruvkedoaimmat ja muorradikšunindustriija. Máŋggalogi jagi joatkašuvvan eahpelihkostuvvan guovlopolitihkka lea dagahan Lappi álbmoga unnuma ja maiddái Lappi politihkalaš deattu geahppáneami riikkabeivviin. Jietnašielbmá Lappis lea šaddan menddo allagin. Lappilačča addin jietna ii leat almmolaš ja oktilaš jietnavuoigatvuođa geahččanguovllus šat lahkage seammá dási go váldooasis suopmelaččain. Dát galgá nuppástuvvat čuovvovaš válgabajis.
- Johtolatoktavuođaid ja luoddadoalu galgá buoridit Lappis. Geaidnofierpmi ruhtadeapmi Lappii lea bisttiheapmi.
- Ásahehkot ruvkeminerálavearu, mii dorvvasta Suoma servvodahkii doarvái buhtadusa min eanavuođu riggodagain. Ruvkket leat mearkkašahtti bargoaddit, muhto daid hábmen áitaga birrasii galgá duostut láhkaásahemiin.
- Sámediggelága galgá ođasmahttit vástidit riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid.
- Rádjeovttasbarggu galgá ain ovddidit earret eará buoridemiin johtolatoktavuođaid.
- Lappii dárbbašuvvo doaibmi fiberkábelfierpmádat gokčevaš diehtojohtolatoktavuođaid ja gáiddusbarggu vejolažžan dahkamii.
Bargu ja áigáboahtu Lappii
Ássanviessodilli muhtin Lappi báikegottiin lea headju, mii vádduda barggu oažžuma. Govttolašhattát gielddalaš ássanviessobuvttadeami lasiheapmái stáhta doarjagiin lea dárbu. Mátkkošteapmi lea Lappis stuorra bargoaddi. Dan váttisvuohta lea barggu sesoŋŋalunddotvuohta; mátkkošteami ovddideapmi birrajagi bargun dorvvastivččii máŋggaid lappilaččaid áigáboađu birra jagi.
- Supmii dárbbašuvvo ođđa, albmalágan vuođđoboahtogeahččaleapmi. Lappi sáhttá leat geahččalaneanagoddi, go mii báziimet oahppoloana buhtadusgeahččaleami olggobeallái. Biddjut návccaid sosiáladorvvu ja bargoboađuid njuovžilis ovttastahttimii mannamiin vuođđoboađu guvlui
- Lasihehkot stáhta návccaid nuppástusskuvlemiidda surggiin, main lea máhttovátni.
- Alidehkot fitnodatdoalliid álv-rájá 35 000 euroi.
- Sesoŋŋabargiid vuoigatvuođain galgá fuolahit.
Dorvvolašvuođa ja fuolahussihkarvuođa galgá dáhkidit olles riikkas
Dorvvolašvuohta ja fuolahussihkarvuohta leat dehálaš fáttát boahttevaš válggain. Energiija bistin lea nannosit čadnojuvvon dasa, makkár energiijahámiid mii ovddidišgoahtit boahtteáiggis. Suopma lea dorvvolaš riika eallit, ja mii háliidit, ahte dat lea dorvvolaš maiddái boahtteáiggis.
- Mii galgat lasihit suvdilis energiijahámiid, dego biegga- ja beaivvášfámu, sihke vejolaččat maiddái smávva atomafápmorusttegiid, vai sáhttit dáhkidit energiija fidnema maiddái galbmasamos dálvemánotbajiid. Bieggafámu galgá hukset dohko, gosa dat heive, dego meara ala ja lahka guovlluid, gos energiija maid golahuvvo. Lappis sápmelaččaid ja boazodoalliid oaiviliid galgá gullat áššis.
- Šleađgafirpmiid galgá oastit ruovttoluotta suopmelaččaide ja energiija buvttadeami galgá dárbbu mielde doarjut almmolaš ruđain.
Skuvleninvesteremat mákset iežaset ruovttoluotta
Skuvlen ja dutkamuš láhčet nuppástuvvi máilmmis dárbbašlaš máhtu ja lasihit Lappi geasuhanfámu ássanbáikin. Skuvlen ovddida dásseárvvu, lasiha čuvgehusa, duddjo ipmárdusa ja čoavddusmolssaeavttuid boahtteáiggi váttisvuođaide. Oahppogeatnegasvuođa leat ráđđehusbajis 2019-2023 viiddidan guoskat maiddái nuppi dási oahpuide, ja mii galgat doallat gitta skuvlemii dahkkojuvvon investeremiin.
- Oahppiid áigáboađu galgá buoridit oahppodoarjaga doarvái buriin dássealádusain. Oahppodoarjaga loatnadeattuhusa galgá burgit.
- Árrabajásgeassimis galgá dahkat mávssuheami ja árrabajásgeassima joavkosturrodagaid galgá unnidit. Vuoittu háhpohallama árrabajásgeassimis galgá gieldit.
- Álggahehkot árrabajásgeassima oahpaheaddjiid skuvlema Lappi universitehtas.
- Dearvvas skuvla lea buoremus skuvla – lasihehkot stáhta doarjaga guohpaskuvllaid divvumii.
- Allaskuvllaid vuođđoruhtadeami galgá bidjat ortnegii, allaskuvllaid joatkaga ja ovddideami Lappis galgá dorvvastit. Universitehtalága galgá ođasmahttit allaskuvllaid siskkáldas demokratiija ovddideami mihttomeriin.
- Skuvlenresurssaid ii oaččo geahpidit, vai mii dorvvastit skuvlenbáikkiid maid Lappis.
- Oahppama doarjaga resurssaid galgá oažžut stuorábun. Resursavátni váikkuha oahppama doarjaga doaibmamii skuvllain.
- Dorvvastehkot nuppi dási skuvlema fierpmádaga ovddidemiin njuovžilis geavadagaid riikkaidgaskasaš oahppiid meari lasiheapmái sihke ovddidemiin njuovžilis ovttasbargogeavadagaid sierra oahppolágádusaid gaskii. Dáid doaimmaiguin álkiduvvo sierra surggiid bargiváni.
- Sisafárrejeaddjiid ruovtturiikkas čađahan dutkosiid galgá dohkkehit maiddái Suomas. Juos skuvlejupmi ii vástit suopmelaš ámmátdáidogáibádusaid, galgá fállat lasseskuvlenvejolašvuođa, man maŋŋá sisafárrejeaddji oažžu ámmáhis doaibmamii vuoigadahtti dutkkusduođaštusa. Giellaskuvlema resurssaid galgá lasihit.
- Suomagiela nubbin giellan oahpahusa ii galggašii leat automáhtalaš sisafárrejeaddjiduogážis boahtti oahppiide, baicca dušše sidjiide, geain duođaid leat hástalusat suomagiela oahppamis. S2-oahpahussii galgá čujuhit doarvái resurssaid.
Čitnanegatiivvalaš Lappi maŋimustá 2035
Dálkkádatdagut dárbbašuvvojedje jo ikte. Gurutlihttu háliida Suomas čitnanegatiivvalačča maŋimustá jagi 2035. Dán mihttomeari guvlui mii mannat čuovvovaš doaibmabijuiguin:
- Dahkkot muorrahuksemis njunušfidnu. Dat lasiha barggolašvuođa ja čatná čina guhkes áiggi.
- Go mii bidjat návccaid energiijainvesteremiidda ja gierdogeavaekonomiijai, mii lágidit seammás ođđa bargosajiid.
- Doarjot eanadoalloeatnama čitnačatnama buorideami buoridemiin eatnama muoldáivuođa, man lassin dat buorida šaddama. Lasihehkot sihke energiija- ja biepmusiešbirgema báikkálaš birrajohtui vuođđuduvvi bioenergiijačovdosiiguin.
- Ráhkadehkot vuovdeoamasteaddjiide árvvosmahttinvuogádaga, mii bálkkaša čuohppamiid maŋideamis, mainna nannet čitnanjieluid.
- Lasseádjagiid goaivun jekkiide gildojuvvo. Bures šaddi ájavuovdit duktejuvvojit lasi. Máhcahehkot luondduviđá dillái jekkiid, main ii leat šattolaš vuovdi sihke ollašuhttot jekkiid suodjalanprográmma.
- Stivrejehkot almmolaš skáhppomiid lagašborramuššii ja -buvttadeapmái ovdamearkka dihte skuvlaborramušain
- Ovddidehkot digitalisašuvnna bokte joavkosáhttovuogádaga ovddideami.
- Iežas biila lea Lappis johtima eaktu. Biilajohtolaga nuoskkideapmi geahpiduvvo doarjumiin dálkkádatustitlaš boaldámuščovdosiid sihke stellemiin lasi almmolaš luđenbiergasiid šleađgabiillaide. Stáhta doarjaga šleađgabiillaid háhkamii galgá joatkit.
- Árvvosmahttot báikkálaš stuorraindustriija birasustitlut buvttadanhámiide ja vahátlaš fitnodatdoarjagiid burgimiin čielggadehkot maiddái guvllolaš barggolašvuođaváikkuhusaid.
- Stellejehkot lasi beaivvášpáneliid almmolaš viesuid gáhtuide.
- Álbmotmeahccefierpmádaga galgá viiddidit.
Olmmošlaš ja vuoiggalaš politihka beales
Dáláš gurutbealeanetlogu ráđđehus lea earret eará viiddidan oahppogeatnegasvuođa 18 jahkái, deavdán barggolašvuođamihttomeriid ja alidan ealáhagaid. Olgešbealolbmot, juos sii besset ruovttoluotta váldái, áigot čuohppat heajumus sajádagas leahkki olbmuin. Olgešbellodat lea evttohan njealje
miljárda čuohppamiid čuovvovaš ráđđehusbadjái, dat áigu heajudit earret eará bargguhisvuođadorvvu, ássandoarjaga ja privatiseret sode-bálvalusaid vel lasi. Miiháliidit joatkit olmmošlaš ja vuoiggalaš politihka geainnu alde. Mii bealuštit almmolaš, dásseveardásaš bálvalusaid.
- Dáhkidehkot mielladearvvasvuođabálvalusaid ja spesiálamáhttiid doarvái buori skuvlejumi ja resurssaid Lappis
- Atnot fuola das, ahte bistevaš spesiálabuohccedikšuma bálvalusat ja lagašbálvalusat bissot lappilaččaid oažžumis. Lappis galget leat guokte goziheaddji spesiálabuohccedikšuma doaibmasaji (LKS ja LKPS).
- Dorvvastehkot vuođđobálvalusaid govttolaš mátkki geahčen olbmuid ássanbáikkiin.
- Oahppoloatnabuhtadusa galgá váldit atnui daidda, geat ožžot barggu Lappis.
- Doarjot gielddaid mánnáruđa geavaheami fárrendáhppogielddain.