Vaalien lähestyessä olen useassa eri foorumissa huomannut keskustelua siitä, mihin päätöksenteossa tarvitaan asiaosaamista kyseisistä aloista. Jotta hyvinvointialueella päätöksenteossa kykenee ottamaan huomioon päätöksen konkreettiset vaikutukset, on oltava laajaa kokemuksellista tietoa pelastusalasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Valtuustossa on 59 jäsentä, joten yhden ihmisen harteilla koko kentän tuntemuksen ei kuitenkaan tarvitse olla.
Esimerkkinä käytän nyt itselle tuttua Länsi-Pohjan keskussairaalaa. Kun puhutaan Lapin kahdesta erikoissairaanhoitoa tarjoavasta yksiköstä, puhutaan usein rahasta, huoltovarmuudesta tai välimatkasta. Kyse ei ole pelkästään niistä. Mikäli Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnot siirrettäisiin Lapin keskussairaalaan erikoissairaanhoidon osalta, siirtyisi mukana myös osa palveluiden käyttäjistä, v. 2020 lukujen perusteella n. 110 000 erikoissairaanhoidon käyntiä vuodessa. Siirtyvät potilaat tarvitsisivat tilojen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaiset hoitamaan heitä. Länsi-Pohjan keskussairaalassa on n. 800 työntekijää, joista hoitajia 75%.
Mikäli ammattilaisten työt Länsi-Pohjassa erikoissairaanhoidon osalta päättyisivät, jäisi alueelle satoja terveydenhuollon työntekijöitä vailla osaamista vastaavaa työtä. Lienee kemiläiselle hoitajalle kuitenkin suunta Ouluun houkuttelevampi työmatka, kuin suunta Rovaniemelle. Kyse ei siis ole kahden sairaalaan mallissa pelkästään, rahasta, matkasta tai huoltovarmuudesta. Kyse on paljon arvokkaammasta, nimittäin osaavista terveydenhuollon ammattilaisista.
Tämä on yksi esimerkki siitä, millä tavalla kokemuksellinen tieto auttaa huomioimaan päätöksen vaikutuksia konkreettisesta näkökulmasta.
Jonna Parviainen
Sairaanhoitaja, aluevaaliehdokas (vas)