Onko velkajarru kokoomuksen ja perussuomalaisten virittämänä ansa, johon kaikki puolueet Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta astuivat? Liike Nyt on siitä irtautunut, ja syksyn mittaan Vihreissä, SDP:ssä ja Keskustassa on alettu epäillä sen toteuttamiskelpoisuutta. Muutkin oppositiopuolueet ovat siten alkaneet miettiä, mihin tai keiden kelkkaan ovat astuneet.
Velkajarrun moraalista on kuitenkin lipsunut Orpo-Purran hallitus itse tekemällä vuodelle 2027 alijäämäisen budjetin. Valtiovarainministeriön mukaan budjetti heikentää julkista taloutta. Hallitus päätti viimeisenä tekonaan jakaa kannattajilleen reilusti karkkeja, jotka painoivat budjetin alijäämäiseksi.
Ehdottomasti suurin namu on yhteisöveron alentaminen 20 %:sta 18 %:iin arvoltaan 850 miljoonaa – ei vain ensi vaan myös tulevien vuosien verotuksessa. Marginaaliverotuksen alennus suurituloisimmille on voimassa jo tälle vuodelle, mutta koskee myös tulevia vuosia noin 500 miljoonan euron lahjana vuosittain.
Tottakai vastuullinen hallitus on rahoittanut suurituloisten lahjat! Ne tulevat jopa ylirahoitetuiksi sosiaaliturvan leikkauksilla, joiden arvo on tutkimuslaitos Laboren mukaan 1.800 miljoonaa tänä vuonna ja valtiovarainministeriön mukaan 1.900 miljoonaa ensi vuonna. Ne kohdistuvat selvästi voimakkaimmin alimpiin tulonsaajaryhmiin. Leikkaukset koskevat siis työttömiä, pienipalkkaisia, osa-aikaisia ja lapsiperheitä.
Kokoomuksen ja Perussuomalaisten sopeutuspaketit vuosille 2028-2031 sisältävät sosiaaliturvaleikkausten jatkumista satoina miljoonina euroina.
EU:n tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä vuoteen 2030 mennessä. Siihen liittyen Marinin hallitus julkaisi vuonna 2022 toimintasuunnitelman Suomelle. Tavoitteeksi asetettiin vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevia 100.000 henkilöllä, joista kolmasosa olisi lapsia.
Laboren mukaan hallituksen sosiaaliturva- ja veropäätökset ovat sen sijaan lisänneet pienituloisia 100.000 henkilöllä, joista lapsia on 26.000. Koska kehitys on ollut päinvastainen, EU asetti Suomen tämän vuoden alussa yhdeksän maan joukossa sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle. Hallitus on tehnyt kaikkensa, jotta luokalla pysytään.
Velkajarrusopimuksessa ei ole asetettu tavoitteita köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sopimus on selkeästi oikeistolainen luomus, jonka ympärillä keskustelua käydään. Puolueilla on syytä miettiä, mihin ovat sitoutuneet ja mistä keskustelua pitäisi käydä.
Kari Kannala
Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 3.11.2026.